keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Outoja pukkeja

Espanjassa joulupukeilla (vai lienevätkö tonttuja) on outoja tapoja.

 

lauantai 13. joulukuuta 2014

Pyykkinarun kiristys

Retkeilyguru Andrew Skurkalta kopioitu niksi. Käy minkä tahansa köyden kiristämiseen, esimerkiksi telttojen ja muiden majoitteiden kiinnitysnarut saa kätevästi kireälle tällä keinolla. "Ylimääräistä" tässä on sulkurengas. Laitoin sen, koska heittoköysipussukassani sellainen sattuu olemaan. Vähentäähän tuo varmasti kitkaa, joten kiristäminen on vaivattomampaa.

Vasemmalta tulevaan köyteen olen tehnyt tuplakahdeksikolla lenkin. Lenkkiin laitoin sulkurenkaan. Köysi kiertää kiinnityspisteen (metallinen valaisintolppa) taitse sulkurenkaaseen ja sen jälkeen toistamiseen kiinnityspisteen. Sitten "telttasolmuja" ja lopetussolmu.

Kahdeksikkosolmusta työntämällä saa löysät pois pyykkinarusta ja "telttasolmuja" liu'uttamalla kitka kiristää pyykkinarun piukalle.

 

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Lammaspaimen laumoineen

 
Suomesta ovat lammaspaimenet (ja muutkin paimenet) hävinneet, mutta Espanjassa ammattia vielä harjoitetaan. Cartagenan laitamilla törmäsin joenuomassa samoavaan paimeneen laumoineen. Koirakin kiersi aktiivisesti laumaa kaitsemassa.

 

 

maanantai 17. marraskuuta 2014

Kypäräostoksilla

Unohdin pyöräilykypäräni kotiin, ja asia on vaivannut koska kuitenkin ajan Bromptonillani melko paljon reissun aikana. Etsiskellessäni tietoa Valencian pyöräilyliikkeistä satuin törmäämään tietoon paikallisesta start up -yrityksestä, joka on käynnistämässä kokoonpainuvien pyöräilykypärien tuotantoa. Tuote vaikutti mielenkiintoiselta innovaatiolta. Lähetin nettisivujen kautta tiedustelun jälleenmyyjistä ja sain kutsun saapua Closcan toimistolle sovittamaan tuotetta henkilökohtaisesti.

Ilahduin kovin ja pyöräilin Valencian polyteknisen yliopiston campus-alueelle. Yliopiston suojissa majailee lukuisa määrä pieniä aloittelevia yrityksiä. Löydettyäni oikean rakennuksen ja etsittyäni oikean tilan, löysinkin Closca-teamin kaksi edustajaa.

Carlos ja Tania esittelivät yrityksen vaiheita ja tuotteita, nykyistä valmistuksessa olevaa kypärää erilaisine päällyksineen sekä prototyyppiasteella olevaa mallia. Carlos kertoi kokemuksistaan Suomesta - maamme oli tehnyt häneen lähtemättömän vaikutuksen.

Valitsin mieleiseni päällisen (punainen - sointuu Bromptonin väreihin) ja laitoimme pehmusteet paikalleen. Kaupan päälle sain vielä harmaan ja denimistä tehdyn päällisen.

Kypärä kasassa

 

Kypärä käyttökunnossa

Päällinen kiinnitettynä.

Closcan nettisivuilta löytyy enemmän tietoa kuvineen firmasta ja tuotteesta. Kiitos Tania ja Carlos miellyttävästä tapaamisesta - thank you Tania and Carlos, I really enjoyed our meeting. Now I can ride my Brompton more safely and enjoy Spanish sunshine!

Loppuun vielä muutama kuva campusalueelta. Todella miellyttävän tuntuinen ilmapiiri.

 

 

perjantai 7. marraskuuta 2014

Uusi peitto

On tullut aika hankkia kolmen vuodenajan käyttöön soveltuva yöpymisvarustus. Retkeilyfoorumeilla mainostettiin quilt-peittoa. Pyreneitten juurelta löytyisi grammareiden suosima valmistajakin, As Tucas. Suunnistin siis Sabiñanigoon ja tapasin Marcon. Innokas retkeilijä aloitti valmistamalla ensin omaan käyttöönsä varusteita ja pisti sitten firman pystyyn, kun niille ilmaantui enemmänkin kysyntää.

Katseltiin tuotantotilat, valittiin sopivat materiaalin ja mitoitettiin lyhyelle ja paksulle sopivaksi. Muutaman päivän odotuksen jälkeen olin onnellinen uuden Sestrals-peitteen omistaja.

 

Kyllä nyt kelpaa. Lämmin ja kevyt. Pirun kivat väritkin tuli sattuman kauppaa. Valitsin nimittäin koko peitteen väriksi kirkkaan vihreän, mutta Marco ilmoitteli ompelun aloitettuaan, että kirkkaan vihreä kangas ei riitä kuin ulkokuoreen - mitä tehdään, tilataanko lisää vai käytetäänkö toisen väristä kangasta sisäpuoleen. Valitsin oliivinvihreän, ja lopputulos on mielestäni jopa parempi kuin alkuperäinen.

 

lauantai 18. lokakuuta 2014

Autocamping Turiec

Olinpas kömpelö, kun en ottanut alueelta kuvia. Autocamping TURIEC nettisivuilta onneksi löytyy kuvia ja tietoa.

Leirintäalue Turiec sijaitsee Slovakiassa, Martinin pikkukaupungin laitamilla. Alueella on vuokrattavana mökkejä. Telttailuun ja vaunuiluun soveltuu keskellä oleva, hieman viisto ruohokenttä. Sateisemmalla kelillä maapohja voi olla pehmeähkö.

Alueella ei ole ravintolaa, mutta vieressä on pizzabaari. Isäntä itse suositteli ylempänä rinteessä 300 metrin päässä olevaa paikkaa hieman laadukkaampana. Myös Martinin kaupungin suuntaan mennessä heti isommalle tielle käännyttäessä on tien oikealla puolella hirsinen perinneruokaa tarjoava ravintola Koliba 77. Martinin kaupungissa on isompia marketteja, joista ruokahankinnat onnistuvat.

Sosiaalitilat pienehköt. Miesten puolella vain yksi suihku - naisten puolelle en iljennyt tunkeutua, vaikka alueella ei lisäkseni ollut kuin yksi ruotsalaispariskunta vaunuineen. Myös vessoja on vain yksi. Pesualtaita kaksi. Sesongin aikaan voi olla aika tungosta... Siisteys kohtalainen, pientä kuluneisuutta havaittavissa.

Alue soveltuu mielestäni yhden yön pysähtymiseen. Pitemmäksi aikaa jäisin ainoastaan sesongin ulkopuolella, kun muita majoittujia ei juuri ole.

perjantai 17. lokakuuta 2014

Statoilille kiitos!

 

Statoilin asemilla on ilmainen langaton verkko, eikä niiden pikaruoatkaan hassumpia ole. Suosittelen!

 

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Kemping Sielanka nad Pilicą

Olen vieraillut tällä Varsovan eteläpuolella Warkan kaupungin liepeillä sijaitsevalla leirintäalueella kahdesti, eikä varmaan kahdetta ilman kolmatta. Vastaanotto on aina ollut ystävällinen, jopa viime kerralla saapuessani kauden ulkopuolella - sain olla yötä vaikka alue oli virallisesti suljettu.

Sosiaalitilat ovat siistit ja niitä on riittävästi. Sesongin aikana alueella on ravintola. Muutaman sadan metrin päässä, juuri valtatien toisella puolella on lähin kauppa (hyvin vaatimaton valikoima).

 

Alueella on myös itäisen karavaanariharrastuksen kalustoa esittelevä yksityinen museo. Mielenkiintoisia teknisiä yksityiskohtia asiasta kiinnostuneille - ketäpä kilut ja kalut eivät kiinnostaisi.

Suosittelen aluetta lämpimästi.


KEMPING nad Pilicą

 

 

tiistai 9. syyskuuta 2014

Daddy's Diner Koskikeskus Tampere

Ravintola-arvostelut ovat muotia. Kun nyt tuli käytyä naapurikaupungissa asioimassa ja ruokaakin syötyä, laitetaan oma mela keittoon ja arvioidaan tamperelaisten saavutuksia:
Hyvät puolet: burgeri tuli nopeasti.
Huonoa: Haalea. Melko vähän ranskalaisia. Maissi kuivettunut. Hanavesi maksoi euron, dippi toisen ja burgeri 15,20.
Hinnan ja laadun suhde: Surkea. Mieluummin kolme Big Macia kuin tämä.
En mene uudelleen. En suosittele kyseistä kippolaa kenellekään.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Packraft-kurssilla

Viikonlopun viettoa vetisissä merkeissä. Olen pidemmän aikaa etsinyt pienikokoista vesikulkuneuvoa. Jaakko Heikan Kymijoella järjestämällä kurssilla perehdyttiin packraftin eli reppulautan ominaisuuksiin.

Ensimmäisenä päivänä haettiin tuntumaa sileällä vedellä. Jaakko kertasi melomisen perusteita matkanteon aikana. Välillä mentiin takaperin ja sivuttain.

Eväät syötiin Kuovinkallion nuotiokatoksessa. Paikka on myös paikallisten kalastajien suosima. Tauon jälkeen siirryttiin hieman enemmän virtaavaan veteen, missä harjoiteltiin virrasta akanvirtaan pyörähtämistä, akanvirrasta virtaan lähtöä sekä lossausta. Illalla ennen saunaa harjoiteltiin pelastautumista sekä yksin että kaverin avustamana.

Seuraavana päivänä siirryttiin kuohujen äärelle Martinkoskelle.
 

Menomatkalla kerrattiin edellisenä päivänä opeteltua hieman isommassa virrassa. Sen jälkeen jatkettiin matkaa Martinkoskelle. Kokemattoman silmään kuohut vaikuttivat melkoisilta, vaikka paikallisten mittaustulosten perusteella vedenkorkeus oli normaalia matalampi.

Jaakon opastuksen perusteella kuitenkin virtaan uskaltauduttiin, eikä se niin paha ollutkaan. Kun kerran oli kosken laskenut, teki heti mieli kokeilla uudelleen. Kolmesti kerkesin laskea, ennen kuin ajan kuluminen pakotti kurssin jättämään kuohut ja siirtymään kohti majoitusta.

Kevyt vesikulkuneuvo liikkuu kantamalla varsin mukavasti. Kuovinkalliolle siirryimme kävellen ja sieltä meloen loppumatkan. Myötätuulta oli osan matkasta, ja pystyin testaamaan mukaan ottamani Windpaddle Cruiser -purjeen toimintaa. Jaakko pisteli rivakasti melalla vieressä, kun laiskempi ajelehti purjeen avulla tekemättä mitään...

Kurssin seurauksena oli muutakin rahanmenoa kuin kurssimaksu... Sen verran packraftin edut ovat haittoja painavampia, että seuraavalla viikolla posti toi paketin.